tiistai 2. huhtikuuta 2013

Jumppamattopiiskaajan vapaapäivä(t)

Pääsiäinen - mikä ihana tekosyy mässäillä ja olla tekemättä mitään! Eikö niin? Apuaaa.....
Olin varautunut appivanhempien kanssa vietettävään mökkeilyyn ja pääsiäisateriointiin ostamalla vähän arjesta poikkeavampia "herkkuja", kuten uutta Valion ProFeel proderahkaa ja pähkinäpatukoita. Ajatuksen tasolla olin asennoitunut siis kieltäytymään herkuista ja jopa pääsiäisaterialla ja sen jälkeen nautittavista punaviineistä. Noh.. Sanotaanko nyt näin, että se siitä herkkulakosta jne. No, onneksi sitä kesti kuukauden kuitenkin ja maali oli enää 2 vkon päässä. Sitä en silti ymmärrä, miksi ihmisten asenne on se, että jos on laiha, niin herkkulakko tai tiukempi dietti on väärin. Miksi ne kommentit on aina silloin sitä että "eihän sun nyt tarvii kieltäytyä mistään" jne.? Eikö just tollasen asenteen takia puoli Suomeakin kärsi enemmän tai vähemmän ylipainosta? Ja miksi monelle, etenkin vanhemmalle ihmiselle, tuntuu olevan todella vaikea ymmärtää, miksi normaaliruokavalioni on keskivertokansalaista melko paljon tiukempi - ja ettei se suinkaan ole millään lailla huono asia, em. ylipainopointinkin huomioiden?

No, mut tähän samaan omaan konkurssiini, jossa en näköjään pääse pyhinä edes salille asti, päätin tehdä elämäni ensimmäistä kertaa bageleita! Pöllin reseptin ihanalta KakkuKatrilta, sillä se oli ensimmäinen bagel-resepti, joka sai koko homman vaikuttamaan helpolta. Olen ollut etuoikeutettu suomalainen ja päässyt nautiskelemaan näistä herkullisista rinkuloista jo lapsuudessani, sillä sisarusteni ja minun idoli, suuresti rakastettu Amerikan setä toi niitä meille aina matkalaukussa kymmenittäin tuliaisiksi vieraillessaan luonamme. Se oli ihmeellistä ja niin hienoa - oli seesaminsiemen-, unikonsiemen-, suklaa-, rusina- ja mustikkabageleita - sekä ehdotonta suosikkiani; kuivatuilla karpaloilla maustettuja bageleita! Jestas, voiko mikään olla niin hyvää?! Ja voi sitä onnenpäivää, kun täysi-ikäistyttyäni pääsin itsekin rapakon taakse ja Amerikan setä vei minut tuohon omaan vakioleipomoonsa ja sain valita ihan omat bagelini vitriinistä. Täydellisyyttä! Ollaan veljen kanssa käyty vetäsemässä Arnold´silla bagelit kertaalleen ja ihan kohtuullisia nekin ovat olleet.
Alla laadunvalvojan (esiintyy myös yhdessä kuvassa) kanssa otettuja kuvia prosessista. Hyvää tuli! Kannattaa kokeilla, moninaisista tekovaiheista huolimatta. Jää porkkanasämpylät aika äkkiä kakkoseksi nimittäin...

Tämän maukkaan välipalan siivittämänä vois nyt sitten kuvitella, että nää allekirjoittaneen ailahtelevaisen sporttiset kintut lähtis lenkille vielä. Etenkin, kun puolet lenkkikamoistakin on jo yllä... Mutta MIKSI se on joskus niin kovin tahmeeta, se lähtö?!
Edit: Jes! 6,5km metsälenkki tuli tehtyä sitten kuitenkin. Parempaan en tänään pystynyt, mutta voin elää sen kanssa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos!