Kuka elää nuggeteilla?

Mun blogiin on eksytty viime päivinä mielenkiintosilla sanoilla tai sanayhdistelmillä (pyllykuvat, mikroshortsit hyväperse [kyllä, yhdessä], appelsiini crisp fazer yms.) ja nyt kirjoittaessani seuraavasta, löytää varmaan moni aivan väärä tyyppi tänne. Se sana on nimittäin u-los-te.

Joo. No, ei pelkoa, en ala analysoimaan varsinaista tuotetta, vaan halusin avautua viikonloppuna näkemästäni Jamie Oliverin Ruokavallankumouksen jaksosta, jossa perus nirsojen lasten lisäksi oli ihan hirveää faktaa niistä lapsista. Puolet koulun oppilaista oli näitä, joiden ravintoympyrä koostui puhtaasti nugeteista, pizzasta ja ranskalaisista - niin kotona kuin koulussakin. Näistä suurin osa oli myös niitä samoja nirsoja yksilöitä, joille ei oltu tarjottu ikinä edes mahdollisuutta maistaa mitään muuta, saati oppia tykkäämään mistään oikeasta ruoasta.

Eräskin poika ei pystynyt maistamaan edes tuoreita vadelmia! Jantteri meni vihreäksi pelkästä ajatuksesta ja alkoi rimpuilla, kun ystävällisesti tarjottiin hedelmää syötäväksi. Samaan aikaan ruudun äärellä yks nainen, nimittäin minä, menetti sisäisesti pikkasen hermonsa. Ja kun seuraavaksi kuviin saatiin vielä lastenlääkäri, joka (nyt tulee Se Sana) kertoi lapsista - alle 10-vuotiaista - jotka tulevat vastaanotolle oksentamaan puoliksi muodostunutta ulostetta, koska heidän suolistonsa on niin täynnä tyydyttyneitä rasvoja ettei putki kirjaimellisesti enää vedä, meinasin pyörtyä. Ihan oikeesti, tähänkö maailma on menossa?! Sarjassa kerrottiin 5-vuotiaista ravintoterapeuttien asiakkaista, joiden ylipaino on jo obeesilla tasolla, mikä sekään ei suoranaisesti lämmittänyt mieltä.

Mut jotenkin toi, että ihan oikeasti vanhemmat on syöttäneet lapsensa suoliston umpeen kaikella skeidalla, on ihan järjetöntä! Nää samat vanhemmat toivat myös lapsilleen koulun pensasaitojen välistä salaa mäkkiaterioita, koska Jamien laittama oikea ruoka oli heistäkin väärää. "Koska oikea ruoka palaa listoille", kysyivät paitsi lapset, niin myös heidän vanhempansa.

APUA!!!

Onko meillä suomalaisten lasten keskuudessa kehittymässä sama ongelma? Onko tilanne jo käsillä? Voi elämä, miten toivon, ettei ole. Olen itse sellaisen perheen lapsi, jossa ruokapöydässä istuttiin, kunnes ruoka oli syöty. Siinä saattoi tulla pientä tukkapöllyäkin, jos oikein alkoi panna hanttiin jäähtyneen jauhelihakastikkeen kanssa. Ruokaa ei pidä jättää, eikä heittää roskiin, eikä mitään saa jättää maistamatta - olen sitä mieltä vilpittömästi. Nykyään tuota mallia kutsutaan pakottamiseksi. Karusta luonteestaan huolimatta mielummin otan sen, kuin esim. erään tuttavan kertoma lapsensa elämisestä pelkällä makaronilla. "Kun ei se tykkää mistään". Mitenköhän paljon oli oikeasti yritystä...?

 

Varjopuolena tälle mallille olen tullut varsin ymmärtämättömäksi nirsoilua ja kaiken maailman ruokavammailuja kohtaan; en ymmärrä sitä, että noukitaan ruoasta hillosipuleita, oliiveja, suolakurkkuja, papuja tai mitään muutakaan lautasen reunalle, koska ne ovat ällöjä. Olen siis suvaitsematon ruoka-asioissa, sekä kaiken lisäksi jossain määrin syömishäiriöinen, joten mitä helkkaria se minäkään tässä vaahtoan kenenkään suhtautumisesta ruokaan?!

Mutta viattoman lapsen elämän vaarantaminen omalla saamattomuudellaan ja välinpitämättömyydellään on vaan ihan sairasta. Eläinihmisenä uskallan sanoa, että noiden perheiden koiratkin varmasti syövät asiallisemmin, kuin talon lapset..

 

No, pääsinpähän vaahtoamaan. En ollut koskaan kuullutkaan tuosta, että suolisto voi oikeasti olla niin tukossa pelkästä roskaruoan syömisestä, että lapsiparka joutuu ykäämään tyhjentääkseen sitä ja tulin siitä vaan jotenkin niin älyttömän surulliseksi ja ahdistuneeksi. Afrikassa kuollaan nälkään ja... Niin.

Näihin positiivisiin tunnelmiin...

Terkuin,
M


PS. Kevennys lienee kuitenkin paikallaan. Mulla oli aamulla melko kiire ja kiskasin pyykkinarulta lähimmät treenivaatteet laukkuuni, tiedostaen treeniliivien olevan vielä melko kosteat. Ajattelin niiden kyllä kuivuvan päivän aikana autossa, mutta näin ei tosiaankaan käynyt. Parkkihalliin jättämässäni autossa oli ilmeisesti liian kostea ilma.

Jos olisin vetänyt niin märät liivit ylleni, olisin näyttänyt imettävältä tai vähintäänkin oudosti hikoilevalta tapaukselta hypätessäni pukuhuoneesta salin puolelle, joten sain neronleimauksen!

Siinä ne kivasti kuivuivat auton tuulettimen puhaltaessa täysillä.
Haittavaikutuksena mainittakoon liikennevaloissa häpeäminen kanssa-autoilijoiden
huomion herättämisen pelossa ja aika armoton väsy, jonka kuumalla puhaltavat tuulettimet
saivat aikaan.. No, mutta ne kuivu hei!

Salilla tein taas sen Couturen treenin, lisäten siihen vähän hauiskääntöä ja sen päälle vielä kahvakuulaa ja kunnon vatsatreeni. Feeling great! Eilinen lähes 60km pyöräily tuntuu kieltämättä vähän kannikoissa, mutta tietääpähän tehneensä ja polkeneensa. Treeni-iloa kaikille!!