Juhannusta kohti ja samalla lomalle pakenee parhaillaan asuntoauto täynnä olutta, siideriä ja urheiluvälineitä. Melko ristiriitaista, myönnetään. Ei mennä yksityiskohtiin tai aleta rypemään selittelyiden suossa.
Sen sijaan haluan jakaa teille kokemuksemme eräässä burgerimestassa pohjoiseen vievän matkamme varrella.. Tämä tarina on tosi ja puoltaa vahvasti pikaruokabisneksen boikotoimista. Ja paljastaa käsistä lähteneen porsasteluni laajuuden, sillä ei, tähän tarinaan ei sisälly sanoja kuten terveellinen, ravitseva, raiks tai salaatti...
Tilattuamme ateriamme ja odotettuamme niitä varsin vähän aikaa, tuli tarjoilija ja toi minulle annokseni sekä dipin, jonka käsi sydämellä uskoin ja ahneuksissani toivoin kuuluvan annokseeni. Dippailimme molemmat ranuja siihen, kun tarjoilija tuli palvelemaan takanamme olevaa pöytäseuruetta, mukanaan sama annos kuin minulla, mutta ilman dippiä. Tarjoilija kurkkasi pöytäämme ja kysyi, olinko tilannut dipin. Kerroin, että en ja että ihmettelinkin vähän. Seuraavaksi tapahtumat etenivät niin nopeasti, etten osannut edes viheltää välissä.
Tarjoilija nimittäin otti dipin tarjottimeltani ja antoi sen naapuripöytään, saatesanoin "Se oli vaan väärällä tarjottimella".
Totaalinen jäätyminen. Naapuripöydässä alettiin heti syödä omia ranuja dipin - KÄYTETYN DIPIN - kera ja tarjoilija poistui paikalta. Eihän noin voi toimia?! Asiakkaalle olis pitänyt tuoda keittiöstä ihan uusi dippi, riippumatta siitä, oltiinko me korkattu se alkuperäinen kastike vai ei,tai näkikö tarjoilija meidän tehneen sen vai ei. Järkyttävää. Ja samalla niin länsimaalaista olla näin "shokissa"... Mut kuitenki!!! :-/
Edempänä mainitsin myös urheiluvälineet. Meillä on oikeesti kolmen kokosta kahvakuulaa, jumppamatto ja polkupyörät messissä. Lisäksi asuntoautoon on ahdettu kasa treenivaatteita ja kaikki mahdolliset ulkoiluvarusteet. Kunhan tästä juhannuksesta toinnutaan, tätä lomaa ei käytetä pelkästään lorvimiseen! Vaikka on miulla tuolla kasa pokkareita ja naistenlehtiäkin, koska tarvitsen sitä paikallaan olemista nyt todella kovasti, kuluneen kevään oltua duunin puolesta niin rankka.
Ja sitä paitsi. Elokuun 5. päivä alkaa sitten se 10 viikon itsekuritesti, eli dietti. Sit ei lueskella pokkareita eikä juoda siideriä!!!
Ihanaa juhannusta kaikille!
M
torstai 20. kesäkuuta 2013
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Mä haastan SUT! Nyt oikeesti tehään se!!
Edelliseen blogimerkintääni kävi kommentoimassa ihana, ennenkin mainitsemani Sirpa, jonka blogia ja kuulumisia tykkään käydä kurkkimassa. Me emme tunne niin kutsutussa oikeassa elämässä ja blogosfäärissäkin vasta hyvin random-tasolla. Olen kuitenkin huomannut, että meissä on hirvittävästi samaa ja niinpä heittämäni haaste osui ja lähes upposi, kuten arvelinkin. No okei, Sirpa harkitsee.. Muuuutta, kyllä se sieltä lähtee mukaan vielä. ;)
Samalla haluaisin haastaa myös SUT. Ala säkin dietille, joka muuttaa tottakai toivottavasti KAIKEN. Tämä nimenomainen Fitfarmin dietti edellyttää, että omaat treenitaustan ja ylipainoa ei juurikaan ole taakkana - tai sitten, jos edellä mainitut ehdot eivät ehkä täyty, voit lähteä haasteeseen just as u are. Rinnalla. 10 viikkoa.
Can we do it?!
Fitfarmin Bikini Challenge alkaa 5.8. ja kestää tosiaan sen 10 vkoa.
Samalla haluaisin haastaa myös SUT. Ala säkin dietille, joka muuttaa tottakai toivottavasti KAIKEN. Tämä nimenomainen Fitfarmin dietti edellyttää, että omaat treenitaustan ja ylipainoa ei juurikaan ole taakkana - tai sitten, jos edellä mainitut ehdot eivät ehkä täyty, voit lähteä haasteeseen just as u are. Rinnalla. 10 viikkoa.
Can we do it?!
OH YES, WE CAN!!!!!
Fitfarmin Bikini Challenge alkaa 5.8. ja kestää tosiaan sen 10 vkoa.
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Henkinen valmistautuminen diettiin
Jos löysit blogiini toiveissa päästä seuraamaan jonkun fitnesskissan diettailua ja matkaa kohti kisoja - kannattaa samoin tein vaihtaa blogia.
Minä olen nimittäin ihan tavis, en mikään kissa, en mikään hottis enkä millään muotoa erityinen. Pienikokoinen, hoikka ja onnettomalla itsekurilla varustettu, ihan tavallinen vajaa 30-vuotias eteläsuomalainen nainen. That´s me!
Musta ei todellakaan olisi Emmin ja Terhin kaltaiseen hypersuorittamiseen tällä saralla, koska rakastan ruokaa ja herkkuja niin paljon, vaikka samalla suhteeni syömiseen onkin ihan pielessä. Olen myös ajoittain laiska. Tai tavallaan haalin itselleni liikaa tekemistä, liikaa haasteita ja suoritan aivan liikaa kaikessa, että kun väsyn niin väsyn aina useammaksi viikoksi kerrallaan. En osaa tehdä mitään kohtuudella - ja SE on koko tekemiseni ja elämiseni ydin.
VOI ELÄMÄ. Mä tajusin sen vasta nyt. Niin se on. Se on se ongelma!!!
No joo, mun ei pitänyt kirjottaa mitään tällasta henkinen herääminen jaadijaata, vaan fiilistellä ja ahdistua elokuussa alkavaa diettiä. Olen nyt päättänyt, että haluan - ainakin tällä hetkellä - tosi tosi kovasti liittyä Fitfarmin valmennukseen. Sitä olen blogissanikin nyt pariin otteeseen tuumaillut, mutta nyt tuntuu, että se on se juttu, minkä tarviin tavoitellessani kivempaa kroppaa ja parempaa oloa.
Mutta se mikä siinä ahdistaa, on se dietin pituus ja se tarvittavan itsekurin määrä. 10 viikkoa. Ei herkkuja, ei grillibileitä, ei lohtusyömistä. Ja toisaalta taas, pitää syödä se mitä valmennuksen ohjeet sanoo ja ymmärtääkseni Jutan ohjeilla syödään aika paljon. Otetaanko niissä määrissä huomioon, että me ihmiset ollaan eri mittasia? Enhän mä voi syödä saman verran kuin joku 170-senttinen kirahvi?
Kovasti olen kuitenkin asennoitunut niin, että elokuussa se alkaa. Tosin jo nyt olen päättänyt, että annan itselleni luvan kahdesti käydä humpalla niin sanotusti; viettää tyttöjen iltaa tai osallistua pidemmällä kaavalla eteen tuleviin kekkereihin. Joo, ei pitäs, mutta tää on elämää ja vika vuosi ennen 30-vuotispäiviä. Haluan elää ja pelkkä suorittaminen ja kituuttaminen EI oo sitä, mitä haluan ja siitä haluan nyt hitto vie irti.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Terkuin,
M
PS. Parin viikon salitauko härdelliviikkojen johdosta takana. Meinasin kuolla aamulla siihen Couturen treeniin, joka on ollut jo "ihan iisii" niillä painoilla vielä hetki sitten... Kiitos.
PPS. Tää vatsalihastreenisuositus kokeiluun, jes!
Minä olen nimittäin ihan tavis, en mikään kissa, en mikään hottis enkä millään muotoa erityinen. Pienikokoinen, hoikka ja onnettomalla itsekurilla varustettu, ihan tavallinen vajaa 30-vuotias eteläsuomalainen nainen. That´s me!
Kuva täältä. |
VOI ELÄMÄ. Mä tajusin sen vasta nyt. Niin se on. Se on se ongelma!!!
Minä en osaa tehdä mitään kohtuudella.
No joo, mun ei pitänyt kirjottaa mitään tällasta henkinen herääminen jaadijaata, vaan fiilistellä ja ahdistua elokuussa alkavaa diettiä. Olen nyt päättänyt, että haluan - ainakin tällä hetkellä - tosi tosi kovasti liittyä Fitfarmin valmennukseen. Sitä olen blogissanikin nyt pariin otteeseen tuumaillut, mutta nyt tuntuu, että se on se juttu, minkä tarviin tavoitellessani kivempaa kroppaa ja parempaa oloa.
Mutta se mikä siinä ahdistaa, on se dietin pituus ja se tarvittavan itsekurin määrä. 10 viikkoa. Ei herkkuja, ei grillibileitä, ei lohtusyömistä. Ja toisaalta taas, pitää syödä se mitä valmennuksen ohjeet sanoo ja ymmärtääkseni Jutan ohjeilla syödään aika paljon. Otetaanko niissä määrissä huomioon, että me ihmiset ollaan eri mittasia? Enhän mä voi syödä saman verran kuin joku 170-senttinen kirahvi?
Kovasti olen kuitenkin asennoitunut niin, että elokuussa se alkaa. Tosin jo nyt olen päättänyt, että annan itselleni luvan kahdesti käydä humpalla niin sanotusti; viettää tyttöjen iltaa tai osallistua pidemmällä kaavalla eteen tuleviin kekkereihin. Joo, ei pitäs, mutta tää on elämää ja vika vuosi ennen 30-vuotispäiviä. Haluan elää ja pelkkä suorittaminen ja kituuttaminen EI oo sitä, mitä haluan ja siitä haluan nyt hitto vie irti.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Terkuin,
M
PS. Parin viikon salitauko härdelliviikkojen johdosta takana. Meinasin kuolla aamulla siihen Couturen treeniin, joka on ollut jo "ihan iisii" niillä painoilla vielä hetki sitten... Kiitos.
PPS. Tää vatsalihastreenisuositus kokeiluun, jes!
lauantai 8. kesäkuuta 2013
Kesälomaa odottaessa on hyvä miettiä jo syksyn treenejä; Crosstraining, Bikini Challenge..
Ensin kysymys: Onko joku onnistunut jollain lailla näppärästi siirtämään bloginsa bloggerista Lilyyn? Itse en tällaista toimintoa Lilystä löytänyt, mutta himottais siirtyä sinne.
Sitten avautuminen: Olen seurannut viime aikoina aika aktiivisesti noita FitFarmin onnistumisia Facebookissa ja odottanut, koska julkaistaan seuraavan Bikini Challengen alkamisajankohta. Nyt se on tiedossa ja vein sen jo kalenteriinikin - maanantaina 5.8.2013 alkaisi seuraava meikäläiselle sopiva valmennus ja jos siihen lähden, se tarkoittaisi elämäni pisintä ja oikeastaan ekaa oikeaa diettiä. 10 viikkoa!
Olisiko musta siihen? Pystynkö elämään niin kurinalaisesti elokuun alusta lokakuun puoliväliin saakka? Epäilyttää, mutta toisaalta taas tuskin siinä mitään menettääkään. Sitä paitsi saisin sitä kautta kaivattua tukea ruokailuihini, sillä niiden suhteen olen pulassa. Viime aikoina ongelmani sillä saralla ovat nostaneet kunnolla päätään ja mm. vaikuttavat jo kroppaani siinä määrin, että hormonitoiminta on jäissä liian alhaisen rasvaprosentin ja painon vuoksi. Elämälle kiitos selitys tilanteeseen oli tuo, eikä mikään oikea sairaus tai vika, mutta kyllähän se pistää silti ajattelemaan.. En kuitenkaan pysty missään nimessä antamaan itselleni vieläkään sitä lupaa ottaa pari kiloa lisää painoa, etenkään kun pari kiloa lisää painoa lihaksena ei riittäisi. Sen pitäisi olla ihan sellaista naisellista elopainoa, isompi kumpu mahaan ja pehmeemmät ja pyöreemmät posket. Vaikka omasta mielestänihän tilanne on nyt se, että vielä olis paljonkin kiristettävää ja pudotettavaa. Ja onhan sitä.
Valmennuksesta toivon siis saavani paitsi timmimmän kropan, niin myös sielunrauhaa vihdoin ja viimein painon ja syömisten vahtaamisen saralla. Lähes 100 euroa on tietysti aika suolainen hinta, mutta jos siitä saan tukea syömiseen ja treeniin, se on sen arvoinen sijoitus. Sijoitus minuun!
Luin muuten Elämäni kunnossa-blogista huikeesta tarjouksesta helsinkiläisellä Veto-salilla; 25 eurolla saa treenata koko kesän. What?! Onks tämmösiä oikeesti? :) En oo koskaan ollut crosstraining-tunnilla, mutta kiinnostais kovasti. Espoolaisella CrossFit-salilla pitää mielestäni ensin suorittaa ns. peruskurssi, ennen kuin voi alkaa treenata salilla enempi. Onkohan muuallakin näin? Ja pärjääkö ensikertalainen siellä atleettien joukossa?!
Ai niin ja olen nyt pysynyt tavoitteessani polkea duunimatkaa 1-2 kertaa viikossa. Eilen sain aika kevyestikin tiputettua matka-aikaakin alle 1,5 tuntiin. Nyt pyörä on duunin kellarissa, sillä meillä oli firman bileet eilen ja sieltähän nyt ei tietenkään pyöräillen tultu kotiin... Tänään vietetään siis koirien kanssa täällä aika löysää päivää ja kevyesti kokkareiden jälkeen otsaa jomottaen kokosin itselleni dagen efter-aamiaiseksi tällaisen setin:
Toisaalta kai se on parempi, että on kauhee hapankaalin himo ja turruttaa sitä jo heti aamiaisella, kuin että kiskoisin vaikka perus darramättöturvotuksen kehiin esim. pizzalla.
Joo että sellasta. Nyt taidan lähteä ulkoilemaan, on sen verran upee keli ja koko päivä aikaa vaan olla ja hengailla koirien kanssa. Hiihtäjä on taas poikien kanssa mökkeilemässä, joten tää päivä on mun oma. Niin ja Madden! <3 Kuninkaalliset häät, en kestä!!!! Ihana Madeleine vihitään tänään ja silloin pitää olla kyllä ruudun äärellä. Oih.
Ketään muita häähulluja tai kuninkaallisten häiden seuraajia?? ;)
Terkuin,
M
Sitten avautuminen: Olen seurannut viime aikoina aika aktiivisesti noita FitFarmin onnistumisia Facebookissa ja odottanut, koska julkaistaan seuraavan Bikini Challengen alkamisajankohta. Nyt se on tiedossa ja vein sen jo kalenteriinikin - maanantaina 5.8.2013 alkaisi seuraava meikäläiselle sopiva valmennus ja jos siihen lähden, se tarkoittaisi elämäni pisintä ja oikeastaan ekaa oikeaa diettiä. 10 viikkoa!
Kuva täältä. |
Olisiko musta siihen? Pystynkö elämään niin kurinalaisesti elokuun alusta lokakuun puoliväliin saakka? Epäilyttää, mutta toisaalta taas tuskin siinä mitään menettääkään. Sitä paitsi saisin sitä kautta kaivattua tukea ruokailuihini, sillä niiden suhteen olen pulassa. Viime aikoina ongelmani sillä saralla ovat nostaneet kunnolla päätään ja mm. vaikuttavat jo kroppaani siinä määrin, että hormonitoiminta on jäissä liian alhaisen rasvaprosentin ja painon vuoksi. Elämälle kiitos selitys tilanteeseen oli tuo, eikä mikään oikea sairaus tai vika, mutta kyllähän se pistää silti ajattelemaan.. En kuitenkaan pysty missään nimessä antamaan itselleni vieläkään sitä lupaa ottaa pari kiloa lisää painoa, etenkään kun pari kiloa lisää painoa lihaksena ei riittäisi. Sen pitäisi olla ihan sellaista naisellista elopainoa, isompi kumpu mahaan ja pehmeemmät ja pyöreemmät posket. Vaikka omasta mielestänihän tilanne on nyt se, että vielä olis paljonkin kiristettävää ja pudotettavaa. Ja onhan sitä.
Kuva täältä. |
Valmennuksesta toivon siis saavani paitsi timmimmän kropan, niin myös sielunrauhaa vihdoin ja viimein painon ja syömisten vahtaamisen saralla. Lähes 100 euroa on tietysti aika suolainen hinta, mutta jos siitä saan tukea syömiseen ja treeniin, se on sen arvoinen sijoitus. Sijoitus minuun!
Luin muuten Elämäni kunnossa-blogista huikeesta tarjouksesta helsinkiläisellä Veto-salilla; 25 eurolla saa treenata koko kesän. What?! Onks tämmösiä oikeesti? :) En oo koskaan ollut crosstraining-tunnilla, mutta kiinnostais kovasti. Espoolaisella CrossFit-salilla pitää mielestäni ensin suorittaa ns. peruskurssi, ennen kuin voi alkaa treenata salilla enempi. Onkohan muuallakin näin? Ja pärjääkö ensikertalainen siellä atleettien joukossa?!
Ai niin ja olen nyt pysynyt tavoitteessani polkea duunimatkaa 1-2 kertaa viikossa. Eilen sain aika kevyestikin tiputettua matka-aikaakin alle 1,5 tuntiin. Nyt pyörä on duunin kellarissa, sillä meillä oli firman bileet eilen ja sieltähän nyt ei tietenkään pyöräillen tultu kotiin... Tänään vietetään siis koirien kanssa täällä aika löysää päivää ja kevyesti kokkareiden jälkeen otsaa jomottaen kokosin itselleni dagen efter-aamiaiseksi tällaisen setin:
Kauhee hapankaalin ja appelsiinin himo samaan aikaan - what is this madness? :D |
Toisaalta kai se on parempi, että on kauhee hapankaalin himo ja turruttaa sitä jo heti aamiaisella, kuin että kiskoisin vaikka perus darramättöturvotuksen kehiin esim. pizzalla.
Joo että sellasta. Nyt taidan lähteä ulkoilemaan, on sen verran upee keli ja koko päivä aikaa vaan olla ja hengailla koirien kanssa. Hiihtäjä on taas poikien kanssa mökkeilemässä, joten tää päivä on mun oma. Niin ja Madden! <3 Kuninkaalliset häät, en kestä!!!! Ihana Madeleine vihitään tänään ja silloin pitää olla kyllä ruudun äärellä. Oih.
Niin kaunis prinsessa Madeleine |
Terkuin,
M
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)